Runnin historia

Runnin Kylpylässä on vietetty kylpyläelämää jo 1700-luvulta alkaen, vaikka virallisesti kylpylätoiminta aloitettiin vasta vuonna 1904. Jo 1750-luvulla löydettiin ehtymätön Runnin lähde, jonka rautapitoisella vedellä todettiin olevan terveyttä edistävää voimaa.

Terveyslähteen ensimmäiset rakennukset valmistuivat ilmeisesti jo 1760-70 luvuilla. Kaivovieraiden vapaaehtoisella maksulla rakennettiin honkahirsinen kaivohuone, sali, kaksi kamaria sekä pieni keittiö ja aitta.

Runnille perustettiin Runnilähteen Osakeyhtiö, joka asessori Väinö Ignatiuksen johdolla rakennutti upean kylpylähotellin (nykyinen kartanohotelli) vuonna 1904 ja käynnisti kylpylätoiminnan erilaisine hoitopalveluineen.

Runni on Suomen vanhin yhtäjaksoisesti toimiva kylpylä, joka eli erityistä loistokauttaan 1910-30 luvuilla. Monet kuuluisat suomalaiset, etenkin taiteilijat, viettivät kesiään Runnin kauniissa maalaismaisemassa. Taiteilijoista vakiovieraiksi tiedetään taidemaalari Akseli Gallen-Kallela, kuuluisat Järnefeltin veljekset, oopperalaulajat Väinö A. Sola, Aino Ackté, Annikki Uimonen ja Alma Silvennoinen, säveltäjistä Oskar Merikanto, Yrjö Kilpinen, Toivo Kuula ja Leevi Madetoja, kirjailijoista Juhani Aho, Kauppis Heikki, L. Onerva ja Eino Leino sekä Lapinlahdelta Pekka Halonen ja muita Halosen taiteilijasuvun taiteilijoita. Ehkä kuuluisin Runni-vieraista oli vapaaherra, sittemmin Suomen marsalkka ja presidentti Carl Gustaf Mannerheim sisarensa vapaaherratar Sophie Mannerheimin kanssa vuosina 1919 ja 1920.  C.G.E. Mannerheim toimi tuolloin (1919) Suomen valtionhoitajana. Myös silloinen arkkipiispa Johansson vietti kesiään Runnilla. Suomen historian lähes kaikki tasavallan presidentit ovat vierailleet Runnilla virkakautensa aikana. Myös monet muut elinkeinoelämän ja politiikan vaikuttajat ovat laajamuotoisen kulttuuriväen ohessa viihtyneet Runnilla.

Sotainvalidien Veljesliiton juuret ovat Runnin kylpylässä ja Runnin kesässä 1940.  Rehtori Mirja Ronni kirjoitti  Runnilla hoidettavina olleiden talvisodassa haavoittuneiden muodostaneen  Runnin ”Rautaritarikunnan”, joka oli päättänyt ajaa oman valtakunnallisen liiton perustamista.  Sotainvalidien Veljesliitto perustettiin näiden Runnin tapahtumien seurauksena Jyväskylässä 18.8.1940.

Vuosina 1938-51 Runni toimi Vapaussodan Invalidien Liiton omistuksessa toimien sota-aikana ja sodan jälkeen kuntoutussairaalana. Vuonna 1951 Runnin Kylpylän osti Maaseudun Lomaliitto, joka myöhemmin 1960-luvulla muutti nimensä Lomayhtymä ry:ksi. Se omisti Runnin Kylpylän kevätkesään 2013 asti. Perttu Nousiaisen yhtiöt ostivat Runnin Lomayhtymä ry:ltä kevätkesällä 2013 ja Spa Hotel Runni Oy (Ilari Hassisen yhtiö) osti Runnin kokonaisuuden Nousiaisen yhtiöiltä keväällä 2015.

Lomayhtymä ry:n hallituksen puheenjohtajana toiminut eduskunnan puhemies, myöhemmin valtioneuvos, Johannes Virolainen teki mittavan työn Runnin hyväksi ja varmisti sen, että vuonna 1980 Runnin historiassa alkoi kokonaan uusi vaihe ja suuri kehitys, kun uusi noin 5.360 m2 päärakennus, kylpylähotelli valmistui. Uuteen Kylpylähotelliin tuli 60 huonetta sekä laajat hoito-, kokous-, kylpylä- ja ravintolatilat. Uuden kylpylähotellin palvellessa asiakkaita vanha kylpylähotelli, nykyiseltä nimeltään Runnin Kartanohotelli, oli poissa käytöstä lähes 20 vuotta, kunnes vuonna 1994 perustetun Runnin Kylpyläperinteen säätiön ansiosta käynnistettiin hotellin entisöinti- ja saneeraustyö. Vanhan kylpylähotellin, nykyisen kartanohotellin saneeraus valmistui marraskuussa 2001. Kartanohotellissa on 18 huonetta ja yksi sviitti sekä kaksi huoneistoa, tilausravintola Marsalkka ja kokoustiloja. Vanhan ajan lomatunnelmaa hotelliin luo sisustukseen valitut, 1900-luvun alun mukaiset elementit ja yksityiskohdat, kuten koristeelliset sängynpäädyt, käsintehdyt pitsiliinat pöydillä sekä kauniskuvioiset tapetit tai hirsiseinät. Nostalgiasta huolimatta hotellihuoneet on varustettu nykyajan vaatimustasoa vastaaviksi kaikin mukavuuksin. Kaikissa hotellihuoneissa on laadukas varustus.

Kevään, kesän ja syyskesän 2015 aikana nykyinen päärakennus, eli kylpylähotelli, on kokenut täydellisen saneerauksen sisältä ja ulkoa. Samalla kaikki hotellihuoneet, kylpyhuoneet ja hotellihuoneiden kalustus sekä sisustus on täysin uusittu. Saneerauksen yhteydessä kaikki kylpylähotellin huoneet on varustettu huonekohtaisella ilmastoinnilla/jäähdytyksellä. Myös kylpylähotellin aula-vastaanottotilat myymälätiloineen on uudistettu, samoin kuin ravintolasali ja sen yhteydessä olevat kaksi kabinettia. Liikuntasali ja monia muita kylpylähotellin tiloja on uudistettu. Ylimmän, eli kolmannen kerroksen sviitit ovat uudistuneet ja saaneet uudet nimet; valtioneuvos ja puhemies. Lisäksi toisen kerroksen kabinetti on saanut nimen Johannes Virolainen -kabinetti. Alueen kaikki rakennukset ovat saaneet remontin mukana yhtenäisen saman sävymaailman värin. Spa Hotel Runni Oy:n kartano- ja kylpylähotellin sekä muiden rakennusten piha-alueet on myös maisemoitu ja siistitty. Historiallinen Valolan hotellirakennus on saanut oman aikakautensa ja historiallisen, alkuperäisen ulkoasunsa. Valolan kiinteistöä on tarkoitus myöhemmin kehittää hostel-tasoisena majoitusyksikkönä. Huoneita, huoneistoja ja sviittejä on kartano- ja kylpylähotellissa tällä hetkellä saneerauksen jälkeen 82 kpl. Alueen rakennusten kokonaispinta-ala on n. 7.700 m2. Maapinta-alaa Spa Hotel Runni Oy:llä on kahta puolen Kiurujokea noin 26 ha. Alueen rakennusten kehittämistä on tarkoitus jatkaa vuoden 2016 aikana sekä Valolan kiinteistön, että Kiurujoen rannassa sijaitsevan entisen kylpylärakennuksen osalta, kun asianmukaiset luvat on niihin saatu.